Moni sinkku miettii varmaan omalla kohdalla ainakin joskus miksi on sinkku. Ja kokeilevat erinäisiä asioita joissa voisi tutustua mahdollisesti siihen oikeaan. Mutta onko sitä yhtä oikeaa olemassa kaikille? Omasta vuoden suhteesta on nyt aikaa n. 4kk (erosta) ja oli suhde sen verran myrkyävä, että tämä oli ihan oikea päätös vaikka toisinaan istunkin illalla miettien miksi niin kävi ja mitäs nyt seuraavaksi. Todella usein ajatukseni keskeyttää ensirakkauteni joka laittaa jonkin härskin viestin ja haluaa tavata. Hänellä ollut jo kauan uusi nainen, mutta jokin vaan vetää meitä puoleen. Olisiko hän se oikea vaikka emme kumpikaan sitä ymmärrä?
Useat ystäväni sanovat, että kyllä noin nuori (kohta 21) löytää sen oikean. Baareissa tulee niin harvoin istuttua, että sieltä sitä miestä ei löydy joten netti kun on nykyajan ihmeellinen maailma käännyin city.fi :ssä olevan deitti sivun puoleen ja kokeilin ilmaiseksi laittaa sinne ilmoituksen. Vastauksia tullut laidasta laitaan. Ikähaarukalla 18-35. Toiset heittää suoraan ehdotusta seksistä vain ja toiset haluaa heti seuraavana päivänä tavata. Entäpä sitten kun kyseessä on minun kaltainen nuori nainen joka tarvitsee siitä toisesta sen tunteen heti, että sen kanssa voisi jopa synkata ennen kuin ajattelee mitään seurustelua asiaa edes pidemmälle. Miten voin tokaista et joo nähdään vaan huomenna! Eihän se ole minua... Jos se toinen onkin valehdellut esim. ikänsä mites sitten tehdään jos odottaa about 20v kundia ja paikalle saapuukin 40+ oleva mies...Lukenut paljon ihmisistä jotka netin kautta löytänyt sen oman rakkaan ja onhan maajussille morsian ohjelmastakin löytynyt niitä oikeita. Voisin maajussille kirjoittaa jos ei tarvitsisi pelätä, että joutuu televisioon (jos edes tulisi valituksi niin pitkälle).
Vielä palatakseni city.fi sivuun. Tähän mennessä on yksi nuori mies löytynyt jonka kanssa on numerot vaihdettu ja alustavasti sovittu tapaamista, mutta minulta puuttuu se tunne, että tästä voisi tulla jotain. On vain tunne, että uusi tuttavuus jonka kanssa jutella. Haluan miehen joka yllättää! Taidan olla miehen suhteen turhan vaativa kun tuntuu, että maailmassa ei ole toista ensirakkauttani. Taas tuli sekin sanottua... Se mies vaan "kummittelee" siellä jossain mielen syövereissä. Olen miettinyt, että miten saisin hänet pois ajatuksista? Kuinka unohtaa vaikka sekään mies ei ollut "täydellinen". Eihän kukaan ole! Tämä tyttö vaan on heikkona blondeihin miehiin ei sille näköjään voi mitään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti